Osakeyhtiö voi hankkia omia osakkeitaan osakeyhtiölain (OYL 6 ja 7 luvut) ja yhtiösopimuksensa puitteissa. Omien osakkeiden ostaminen on osakeyhtiölain mukaan laajasti sallittua yksityiselle osakeyhtiölle; kaikkia omia osakkeitaan ei kuitenkaan saa hankkia.
Millainen on hyvä osakeyhtiön hallitus? Osakeyhtiön hallitus on yhtiön tärkein toimielin, jonka tehtävät yhtiössä ovat hyvin monimuotoiset.
Ohjetta Dnro 1292/345/2005,2.11.2005 on päivitetty ottamalla huomioon korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 23.6.2009/1619. Johdanto. Vuonna 2004 toteutettu yritys- ja pääomaverouudistus muutti merkittävästi yhteisöjen osalta osakkeiden luovutusten, osinkojen ja saamisten verokohtelua.
Osakeyhtiö ja osuuskunta ovat itsenäisiä verovelvollisia, joiden saama tulo verotetaan osakeyhtiön ja osuuskunnan tulona. Osakeyhtiön ja osuuskunnan verotus ei vaikuta yksittäisen osakkaan tai osuuskunnan jäsenen verotukseen.
Yritys ei voi milloinkaan vähentää ns. hankintameno-olettaman mukaista arvoa, vaan voitto lasketaan aina todellisten menojen vähentämisen kautta. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20 prosentin yhteisöveron. Jos voitto halutaan yrittäjälle, se pitää erikseen siirtää esimerkiksi osingonjakona.
Sopimuskone tarjoaa mallisisällöt, joiden pohjana on osakeyhtiölaki. Sopimuskone tarjoaa pöytäkirjan mallilausekkeet kymmeniin eri päätöksentekotilanteisiin, kuten tilinpäätöksen käsittelyyn, voitonjakoon, yhtiöjärjestyksen muutoksiin ja osakeanteihin.
Omaan pääomaan kirjataan myös tuloslaskelman tilikauden voitto tai tappio. Esimerkissä vuoden 2016 tappio on 5 840,78 euroa. Edellisten tilikausien voitot tai tappiot on eritelty omalla rivillään. Lukema on tavallisesti negatiivinen, koska taloyhtiöt eivät tavoittele voittoa.
Pääoman palautus on kuitenkin helpompaa kuin oman pääoman ehtoisessa rahoituksessa. Tavallisen vieraan pääoman ehtoisen lainan ohella voitto-osuusehto voi olla myös vaihtovelkakirjalainassa tai pääomalainassa. Lopuksi Nykyinen osakeyhtiölaki tarjoaa monipuolisen keinovalikoiman osakeyhtiön oman pääoman ehtoiseen ja välirahoitukseen.
Suomen ensimmäinen asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan v ja sen rinnalla noudatettiin osakeyhtiölakia. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki 809/1991 on ollut voimassa v:n 1992 alusta ja uusi asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 astuu voimaan Asumismuotona asunto-osakeyhtiö on ainutlaatuinen.
osakeyhtiölaki 6 luku 1§). Asunto-osakeyhtiön on aina pidettävä varsinainen yhtiökokous kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (Asunto-osakeyhtiölaki 6 luku 3§). Varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä seuraavat asiat: 1. tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus ja toiminnantarkastuskertomus 2.